Jollas www.jollas.net
InfoHistoriaKartatKuvatPalaute

Asuminen
Liikenne
Palvelut
Elinkeinot
Paikannimiä

Historia

Koska Jollas on Laajasalon kaupunginosan osa-alue, liittyy sen historiakin läheisesti Laajasalon historiaan. Näin ollen on ehkä luontevinta aloittaa Jollaksen historiaan tutustuminen juuri Laajasalosta. Myös jatkossa mainitaan usein tietoja koko Laajasalosta, koska erikseen Jollaksen osa-alueesta ei tietoja ole saatavilla.


Laajasalo

Historian kirjat tuntevat jo keskiajalta Helsingin pitäjään kuuluneen Degerön saaren, jolla harjoitettiin eräkalastusta. Ensimmäiset asukkaat ovat olleet mm. hämäläisiä retkeileviä erämiehiä, jotka eränkäynnin ja kalastuksen vuoksi hakeutuivat rannikkoseuduille. 1500-luvulla se mainittiin jo saaristokylänä ja vuoden 1796 isojaossa se merkittiin kolmeen osaan jaetuksi. Nämä osat olivat Degerön maakirjakylän muodostaneet Holmgårdin säteritila ja Uppbyn rälssitila, sekä Turholman yksinäinen verotalo.

Vuonna 1798 Holmgård jaettiin neljään tilaan, jotka olivat Degerön säteri, Jollas, Stansvik ja Villinge. 1800-luvun lopulla alettiin saaren tiloista erottaa pieniä asuntopalstoja ja toiseen maailmansotaan mennessä oli palstoja jo yli kolmesataa. Vuonna 1922 julisti valtioneuvosto Degerön kylän, Turholman yksinäistalon ja Villingin saaret taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Alue liitettiin vuonna 1946 Helsinkiin ja Degeröstä muodostettiin erillinen kaupunginosa.

Degerön nimen suomalaiseksi vastineeksi vahvistettiin Laajasalo (1946 kylän nimenä ja 1956 kaupunginosan nimenä), koska täsmällinen käännös Isosaari oli jo Helsingin alueella käytössä. Vuonna 1959 vahvistettiin kaupunginosan osa-alueiksi Hevossalmi - Hästnässund, Jollas, Tahvonlahti - Stansvik, Tullisaari - Turholm ja Yliskylä - Uppby.


Jollas

Jollaksen oma historia alkaa siis varsinaisesti vuodesta 1798. Tällöin leskirouva Catarina Armfeltin pahoin velkaantunut yhden manttaalin suuruinen rälssisäteri jaettiin neljään osaan. Jollaksen ja sille kuuluneet kaksi torppaa osti laivaston välskäri Johan Engström 1 055 taalerilla. Kantatila Hålmgård myytiin laivaston sotatuomari Carl Limnelille 3 500 riikintaalerilla ja Stansvik majuri Johan L. Brandtille 1 000 taalerilla. Neljännen osan, Villingin, leskirouva ja hänen poikansa Otto Adam Armfelt pidättivät itsellään.

Jollaksen kartanon omistivat 1900-luvun alussa varatuomari Victor Tavaststjerna ja hänen veljensä Alarik Tavastjerna. Alarik Tavastjerna hallitsi myös Jollas-Östergårdia ja siirsi omalle alueelleen vanhan Jollaksen päärakennuksen.

1919 Jollas-Westergårdiin valmistui uusi Robert Tikkasen piirtämä rakennus. Päärakennuksen edessä, nykyisen nurmikentän paikalla, oli aikanaan myös puutarha-arkkitehti Paul Olssonin suunnittelema muotopuutarhasommitelma. Kartanoa ympäröivässä puistossa kasvaa vanhoja saarnia, vaahteroita ja lehtikuusia ja Saunalahden pohjukan rantaan viettävässä rinteessä on omenatarha.

SOK osti Jollaksen kartanon vuonna 1949 ja 1970-luvulla se myytiin Helsingin kaupungille. 1800-luvun puolella rakennettujen makasiinirakennuksen ja kivinavetan lisäksi on pihapiirissä vielä 1970-1980 -lukujen vaihteessa ollut vanha pehtoorin tupa. SOK:n toimesta se kunnostettiin jonkinlaiseksi osuuskauppamuseoksi ja hyvin pian tämän jälkeen koko rakennus purettiin.

Lisätietoja kartanoista Helsingin kaupungin sivustolta Kartanopuistomme

 

[Info] [Historia] [Kartat] [Kuvat] [Palaute]

Päivitetty 9.6.2003
Sivustokartta  |  Tietoja sivustosta