Jollas www.jollas.net
InfoHistoriaKartatKuvatPalaute

Asuminen
Liikenne
Palvelut
Elinkeinot
Paikannimiä

Historia - Asuminen

Kustaa Vaasan veroluettelot kertovat, että Laajasalossa oli vuonna 1558 kuusi talonpoikaistaloa ja vuonna 1598 niitä oli enää neljä. Osa tiloista oli tuhoutunut vuoden 1577 tataarien iskussa, joita seuranneissa katovuosissa autioituivat Helsingin pitäjän saaristot entisestään.

Laajasalon saarella ei 1700-luvulla varsinaisesti ollut kyliä, mutta suuret tilat ja kartanot muodostivat suurehkoja yhteisöjä. Kun 1600-luvulla kartanorakennukset olivat vielä melko vaatimattomia, alettiin 1700-luvun lopulla rakennuksiin ja niiden ympäristöön investoida paljon. Pääosin muualla asuvat ja runsaasti matkustelevat kartanonomistajat, upseerit ja virkamiehet, toivat kartanokulttuuriin vaikutteita myös Euroopasta.

Talonpoikaistalot ja aatelisten kartanot eivät kokonsa ja ulkonäkönsä puolesta juurikaan eronneet toisistaan. 1800-luvun lopulle saakka Laajasalon tilojen määrä pysyi kuutena ja asukkaiden määrä noin sadassa. Tämän jälkeen alettiin vanhoista tiloista erottaa myyntiin tai vuokralle kesähuvila-alueita. 1890-luvulla Laajasalossa olikin parikymmentä huvilaa ja 1900-luvun vaihteessa jo nelisenkymmentä.

Helsingin kaupunki oli päättänyt 1900-luvun alussa hankkia omistukseensa uusia maa-alueita turvatakseen kaupungin laajentumistarpeet. Vaikka Laajasaloon syntyikin omakotiasutusta koko 1900-luvun alun, Jollaksen omakotiasutus saapui vasta 1940- ja 1950-luvuilla. Alueet olivat vaihtelevia rakennuskannaltaan ja 1950-luvulla valmistunut Hepokalliontien pientaloalue onkin ainoa, joka on rakennettu yhtenäisen suunnitelman mukaan.

Jollaksen asukaslukumäärän kehitys 1965 - 2000

 

[Info] [Historia] [Kartat] [Kuvat] [Palaute]

Päivitetty 27.11.2000
Sivustokartta  |  Tietoja sivustosta